Kiitos, kehu ja kannustus tuovat hyvän fiiliksen ja vaikuttavat myönteisesti koko työyhteisöön. Näitä tarvitaan monessa työpaikassa lisää – pieniä arjen tekoja ja sanoja, jotka osoittavat että suunta on oikea. Kiitos, kehu ja kannustus eivät kuitenkaan ole palautetta! Myönteinen palaute on jotain vähän enemmän.

Palaute sisältää aina informaatiota. Mitä tarkemmin kohdistat palautteen johonkin tiettyyn yksityiskohtaan, sitä varmemmin palautteen vaikutus näkyy tulevaisuudessa toiminnan toistamisena. Myönteisen palautteen tarkoituksena on siis auttaa huomaamaan mitä osataan, mikä meni hyvin ja mistä kannattaa pitää kiinni myös jatkossa. Mitäs ajattelet seuraavasta kommenteista, kumpi vahvistaisi hyvää toimintaa myös jatkossa?

”Hieno homma, projekti meni tosi hyvin!”

”Hyvä juttu, tämä projekti meni tosi hienosti! Projekti pysyi aikataulussa ja työtuntien sekä tehtävien perusteella kaikki osallistuvat täysipainoisesti. Vaikutti myös siltä, että porukassa säilyi hyvä fiilis koko ajan ja jokainen sai apua kaverilta tarvittaessa! Olen tosi ylpeä teistä!”

Ensimmäinen on kehu, toinen on myönteinen palaute. Samaa kaavaa voi soveltaa myös pienemmissä asioissa – arjen kiitoksen, kehun ja kannustuksen voi helposti muokata palautteeksi. Työkaverin auttaessa sinua voit todeta vain ”Kiitos!”, mutta mitä jos aina välillä jatkaisit vähän:

”Kiitos! Mahtava saada vastaus näin nopeasti!”
”Kiitos! Tämä raportti on tosi hyvin jäsennelty.”
”Kiitos! Sun apuun voi aina luottaa ”.

Oikeasti vaikuttavan myönteisen palautteen taustalla on myös tieto siitä, mitkä seikat palautteen saajaa motivoivat ja mitä hän pitää tärkeänä. Näistä saatu palaute motivoi erityisesti.

Miten ja kuinka paljon teillä annetaan myönteistä palautetta? Tämä kannattaa ottaa puheeksi vaikka seuraavalla kahvitauolla!

Lue myös korjaavasta» ja kehittävästä» palautteesta – muistathan, että ne ovat eri asioita!