Artikkelit

onnistumisten tutkiminen

Kevään kasaus – onnistumisten tutkiminen

Moni odottaa malttamattomana loman alkua. Viimeisiä hommia tehdään vauhdilla, jotta mitään ei jäisi kesken. Millaista tarinaa kerrot itsellesit tässä vaiheessa kuluneesta keväästä?

Monella kevään tarinaa värittävät kiire, muutokset ja haasteet – osa sanoo jopa, että on ollut niin kiire ettei muista juuri mitään! Pienet hyvät hetket ja onnistumiset unohtuvat arjen kiireessä. Onnistumisten tutkiminen auttaa tarinan muokkaamisessa ja suuntaa huomiota niihin asioihin, mitkä lisäävät ja tukevat motivaatiota.

Onko teillä aikaa pysähtyä ja käyttää hetki onnistumisten tutkimiseen: mitä kevään aikana ollaan tehty, missä onnistuttu ja miksi? Toivottavasti! Tässä muutama kysymys jokaiselle pohdittavaksi ja tiimin kanssa läpikäytäväksi. Pieni ennakkovalmistautuminen kalenterin kanssa ei ole pahitteeksi.

  • Mikä on ollut sinun mielestäsi kevään paras hetki, onnistuminen tai muutoin kiva tilanne?
  • Mikä siitä teki parhaan?
  • Millä se saatiin aikaan:
    • Mitä henkilökohtaisia kykyjä ja taitoja tilanteessa tarvittiin?
    • Millaisia arvoja ja tavoitteita hetkeen liittyi?
    • Mikä oli tiimiläisten tai muiden sidosryhmien osuus?
  • Mikä tekee juuri tästä hetkestä sinulle merkityksellisen?
  • Mitä hetkestä oppimaasi voidaan hyödyntää tulevaisuudessa?

Pelkkien onnistumisten tutkiminen ei ole aina helppoa – usein pintaan nousevat myös mokat ja epäonnistumiset. Älä jää tutkimaan niitä kovin syvällisesti: tärkeintä on pohtia, mitä mokista on opittu ja miten nämä voidaan jatkossa välttää.

Jos sinä tai työkaverisi olette jo karanneet kesälaitumille, näitä kysymyksiä kannattaa pohtia ihan yksinkin 🙂

Katseet syksyyn ja lomalta paluu

Kauden viimeisessä tiimitreenissä suunnataan katseet syksyyn ja tehdään hyvä suunnitelma helpottamaan lomalta paluuta. Osa asioista koskee koko tiimiä, henkilökohtaisen suunnitelman jokainen voi tehdä itse 🙂

Tiimin lomalta paluun valmisteleminen – tässä on muutama kysymys, mitä on hyvä pohtia koko porukalla. Toiminnan kehittäminen kokemuksen pohjalta, yhteiset tavoitteet, hyvä fiilis ja innostuksen lähteet kannattaa käydä läpi yhdessä.

  • Käykää vielä läpi kevään kasauksen» pohjalta syntyneet muutosehdotukset. Miten ne toteutetaan arjessa?
  • Miten ylläpidätte hyvin toimineita toimintatapoja?
  • Mitkä ovat tiiminne syyskauden tärkeimmät tavoitteet?
  • Mikä mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen?
  • Onko tulossa muutoksia, joihin on hyvä varautua? Jos kyllä, miten?
  • Millä fiiliksellä syyskausi halutaan aloittaa?
  • Mitkä ovat itse kullekin innostavimmat kohdat syksyn kalenterissa?

Tässä vielä vinkkejä henkilökohtaisen lomalta paluun suunnittelemiseen jo ennen lomalle jäämistä. Jos työhön ja tiimiin on muutoin mukava palata, näillä seikoilla helpotat paluuta entisestään:

  • Mikäli mahdollista, sovi lomalta paluu tiistaille tai jopa keskiviikolle! Vähän lyhyempi viikko yhdistettynä siihen, että ”maanantaikammon” voi välttää, helpottaa arkeen paluuta.
  • Varaa ensimmäinen työpäivä orientaatiolle: käy läpi syksyn suunnitelmia, kalenteroi tekemisiä, tapaa kollegoita, vaihda kuulumisia. Älä ota ensimmäiselle päivälle vielä ainakaan isompia tehtäviä – merkkaa tekemiset seuraavalle päivälle!
  • Varaa toinen työpäivä tehtäville: merkitse kalenteriin etukäteen kaikki, mitä pitää hoitaa heti lomalta paluun jälkeen. Tälle päivälle voit myös merkata loman aikana heränneet ajatukset, ideat ja muut, mitkä on hyvä muistaa syksyllä.
  • Kolmannelle päivälle voit ottaa jo arjen rutiineita. Parasta on, jos voit valita tähän niitä mukavimpia hommia!
  • Tiimin lomalta paluussa käytiin läpi innostavimpia kohtia syksyn kalenterissa. Myönteisimmät meistä kirjaavat ylös myös itselleen tulevat, eniten intoa tuovat tekemiset, tapahtumat ja tapaamiset 🙂 Kun on jotain kivaa, mitä odottaa, lomailukin sujuu mukavammissa merkeissä!

Ihanaa ja rentouttavaa lomaa tai loman suunnittelua 🙂 Tiistain tiimitreeni jää tässä vaiheessa kesätauolle ja oma kalenterini on suunniteltu syksyyn yllä mainittujen vinkkien mukaisesti!

Kevään kasaus: missä onnistuttiin, mitä opittiin?

Tiimitreenissä on tänään perinteiseen tapaan vuorossa kevään kasaus. Tässä muutama kysymys, joilla on hyvä laittaa alkuvuosi pakettiin!

Onnistumisten tutkiminen:

  • Missä ollaan tänä keväänä onnistuttu tiiminä?
  • Missä jokainen on omasta mielestään onnistunut?
  • Mikä nämä onnistumiset on mahdollistanut?
  • Mitä hyötyä niistä on ollut?
  • Mitä tämän tiedon pohjalta kannattaa jatkaa syksyllä?
  • Mitä syksyllä kannattaisi tehdä lisää?

Jos jokin on mennyt pieleen tiimin tai henkilökohtaisella tasolla:

  • Mikä kaikesta huolimatta onnistui?
  • Mitä tilanteesta on opittu?
  • Mitä opitun pohjalta syksyllä kannattaa tehdä toisin?

Laittakaa syksyn tekemiset muistiin! Muistattehan, ongelman tai epäonnistumisen syitä ei välttämättä kannata jäädä tutkimaan kovin pitkään! Suuntana on mieluummin oppiminen ja tulevaisuus, kuin ongelmassa vellominen ja menneisyys.

Sisäinen motivaatio antaa työhön voimaa

Sisäinen motivaatio antaa työhön voimaa. Sisäisellä motivaatiolla töitä tekevät saavat enemmän aikaan ja tekevät tulosta kestävällä tavalla. He ovat onnellisempia ja aktiivisempia. Heillä innostunut työskentely ei kuluta voimavaroja – energiaa jää myös työn ulkopuoliselle elämälle. Sisäinen motiovaatio lisää luovuutta, tehokkuutta ja hyvinvointia.

Tässä teille sisäisen motivaation tiimitreeniin tarkistuslista:

  • Sisäsyntyisessä motivaatiossa tekeminen tuo iloa. Työ on innostavaa, kiinnostavaa ja motivaatio lähtee tekemisen riemusta. Kaikki työn sisällöt eivät tätä tarvetta täytä: Miltä osin pääsette työskentelemään sisäsyntyisellä motivaatiolla?
  • Sisäistetyssä motivaatiossa tekeminen on omien arvojen mukaista – tekeminen itse ei siis välttämättä tuota riemua, mutta se kytkeytyy arvokkaisiin ja motivoiviin päämääriin.  Miltä osin työskentelette sisäistetyllä motivaatiolla?
  • Toteutuuko työssänne omaehtoisuus? Pääsettekö toimimaan ja tekemään työhönne liittyviä valintoja riittävän vapaasti? Koetteko, että pystytte toimimaan riittävän itsenäisesti ilman turhaa kontrollia?
  • Koetteko olevanne osaavia työssänne? Kyvykkyyden kokemus syntyy hallinnan tunteesta sekä siitä, että saamme asioita aikaan, opimme ja oivallamme ja pääsemme (ainakin välillä) flow-tilaan, jossa syvennymme tekemiseen unohtaen ympäröivän maailman!
  • Koetteko olevanne osa yhteisöä? Yhteenkuuluvuus syntyy siitä, että koemme olevamme merkityksellisiä muille ja olevamme osa välittävää yhteisöä. Ryhmähenki on hyvä, tiimiläiset kokevat että heistä välitetään aidosti ihmisinä ja toimintatavat ovat reilut ja luotettavat.
  • Pääsettekö tekemään työssänne hyvää? Hyväntekeminen on sisäisen motivaation neljäs osa-alue, jonka merkitys on havaittu vasta viime vuosina. Millä tavoin pääsette toteuttamaan hyväntekemisen tarvetta? Organisaation tuottama hyvä, oman työn vaikutus ja työkavereiden auttaminen ovat kaikki tärkeitä osa-alueita.

Jos vastaus on joihinkin kohtiin kielteinen, mietittehän miten tilannetta voisi muuttaa. Sisäisen motivaation tukeminen on jokaisen vastuulla ja sen johtaminen yksi esimiesten tärkeimpiä osaamisalueita.

Jos sisäinen motivaatio herätti mielenkiintoa, saatat haluta tutustua seuraaviin julkaisuihin. Jos tutustuminen tuntuu liian aikaavievältä, soita Anulle niin suunnitellaan teille sisäisen motivaation valmennuspäivä!

Martela, Jarenko, 2015: Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Kustantaja Talentum / Alma Talent

Martela, Jarenko: Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014.

Hakanen Jari: Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? – Kohti laadukasta työelämää. Työsuojelurahaston tilaama selvitys 2009.

Palautetta pomolle!

Palautteen antamisesta puhutaan paljon sekä jatkuvaan kehittymiseen ja oppimiseen että työssäjaksamiseen liittyen. Teemana on kuitenkin usein esimiehen antama palaute työntekijöille – ei niinkään palaute kollegalta kollegalle saati työntekijän antama palaute esimiehelle. Tämän viikon tiimitreenissä kannustetaan antamaan hyvää palautetta pomolle!

Arkinen kiitos on ykkönen. Pienistä asioista kiittäminen kuuluu hyvän ilmapiirin tukipilareihin ja todennäköisesti myös esimiehesi ansaitsee sen 🙂 Joskus on kuitenkin syytä mennä palautteessa vähän syvemmälle.

Mieti, mitä arvostat esimiehesi toiminnassa. Kirjaa näitä asioita ylös, ja pohdi tilannetta jossa nämä ovat toteutuneet:

  • Mitä tilanteessa tapahtui?
  • Miltä tilanne sinusta tuntui?
  • Millä tavoin esimiehen toiminta vaikutti käyttäytymiseesi?

Seuraava askel vaatii hieman rohkeutta: kerro nämä asiat esimiehellesi! Jos kokemasi hyvä mieli jää vain sinun tietoosi, se todennäköisesti kyllä vaikuttaa hyvää ilmapiiriin. Ehkä esimies olisi kuitenkin iloinen kuullessaan kokemastasi hieman tarkemmin? Rohkeimmat tiimit päättävät antaa yhdessä hyvää palautetta esimiehelle vaikka tiimipalaverin yhteydessä!

Jos haluatte tiimissä tehdä palautteen antamisesta konkreettisempaa, kannattaa tsekata vaikka Solitan esimerkki». Mitä keinoja teillä voisi olla, että hyvän palautteen antaminen tulisi tavaksi?

Työyhteisön arvot

Suurin osa organisaatioista on määritellyt ja listannut arvot, toiminnassa tärkeänä pidetyt ja arvostetut asiat. Arvoja on todennäköisesti käsitelty yhdessä, mutta fokus on ollut asiakastyössä ja siinä, miten yritys näkyy ulospäin. Onko teillä pohdittu työyhteisön sisäisiä arvoja?

Työyhteisön arvot toimivat sisäistä toimintaa ohjaavina tekijöinä, tuovat tukea johtamiseen, auttavat pelisääntöjen laatimisessa ja toimivat jopa etuna rekrytoinneissa. Millainen työpaikka meillä halutaan olevan – mitä meillä pidetään tärkeänä ja arvostettuna?

Tässä pari näkökulmaa arvojen käsittelyyn ja määrittelemiseen työyhteisön näkökulmasta:

Yrityksen arvot työyhteisön arvoiksi

Työyhteisön sisäiset arvot voivat olla samat, kuin yrityksen arvot – tämä olisikin ihannetila. Arvot sinänsä eivät siis ole erilaiset. Arvojen tulkinta kuitenkin usein muuttuu, kun niitä arvioidaan työhteisön sisäisen toimivuuden näkökulmasta.

Ottakaa esiin yrityksen arvot ja niiden määritelmät.

  • Miten määritellyt arvot toteutuvat työyhteisön sisäisessä toiminnassa? Miten ne ohjaavat toimintaa?
  • Ovatko arvot pitävät, eli toteutuvatko ne joka tilanteessa päätöksentekoa, toimintaa ja johtamista koskien?
  • Määritelkää arvot työyhteisön näkökulmasta: miten ne toteutuvat teillä ja mitä arvoilla teidän näkökulmastanne tarkoitetaan.

Joskus yrityksen arvot toteutuvat koko organisaation tekemisessä, mutta eivät tue työyhteisön toimintaa, sen johtamista tai kehittämistä. Silloin on syytä määritellä työyhteisölle omat arvot, jotka eivät kuitenkaan ole ristiriidassa yrityksen arvojen kanssa.

Työyhteisön arvot

Jos yrityksen arvot eivät täysin vastaa työyhteisön sisäiseen tarpeeseen, on pohdittava, mitkä ovat juuri meidän tärkeänä pitämämme asiat ja toimintatavat.

  • Miettikää, mitkä ovat juuri teidän tärkeinä pitämiänne asioita. Listatkaa kaikki ylös näkyviin niin, että kaikki näkevät yhtä aikaa näkevät kirjatut seikat. Kohdat voivat olla jo toteutuvia asioita tai toiveita. Miltä lista näyttää?
  • Oletan, että tärkeäksi listattujen asioiden joukosta löytyy muutama ”pääryhmä” sekä muutama kohta, jonka voi suoraan tai pienellä muokkauksella nimetä yläotsikoksi. Tehkää valinnat yläotsikoista, muokatkaa sanamuotoja tarvittaessa.
  • Jakakaa muut listatut asiat valittujen yläotsikoiden alle. Useimmiten muut listatut asiat toimivat yläotsikon tarkennuksina ja kertovat siitä, mitä tämä kohta meillä tarkoittaa ja miten se näkyy käytännössä.
  • Ovatko kohdat sellaisia, joista kaikki voivat olla samaa mieltä? Voivatko ne toteutua joka tilanteessa?
  • Mitkä kohdat teillä jo toteutuvat hyvin?
  • Onko jotain, minka osalta voitaisiin jatkossa toimia enemmän tärkeänä pidettyjen asioiden mukaisesti? Miten?

Jos arvot on jo määritelty tai teette työtä sen eteen tässä vaiheessa, kannattaa muistaa palata niihin säännöllisesti! Arvoista on hyötyä vasta, kun niitä hyödynnetään aktiivisesti.

Insights Discovery -profiili: Toimintasi vahvuudet

Arvatkaas mitä olen kuullut viime aikoina useampaan otteeseen? Sen, että Insights Discovery -profiilista nousevat vahvuudet tuntuvat vähän oudoilta ja että vahvuuksia täytyy pohdiskella ja mietiskellä. Osallistujat ovat tällä tarkoittaneet sitä, että on vaikea nähdä omia vahvuuksia vahvuuksina, kun tuntuu ”että kaikkihan nyt ovat tällaisia”! Kerronpa teille valmentajana, että näin ei ole 🙂

Ottakaa Insights Discovery -profiileistanne ”Vahvuuksia” -sivu esiin ja käykää jokaisen sivua yhdessä läpi. Mitä vahvuuksia itse kullekin on kirjattu? Miten ne näkyvät käytännössä?  Pyytäkää myös palautetta muilta: mitä vahvuuksia muut näkevät toiminnassanne.

Mikäli tiimissänne on erilaisia profiileita, huomaatte että kirjatut vahvuudet ovat hyvinkin erilaisia. Arvostakaa siis jokaisen vahvuuksia ja pohtikaa, miten pääsette entistä enemmän hyödyntämään niitä työilmapiirin kehittämisessä ja työn tekemisessä.

Mikäli tiiminne koostuu ”samankaltaisista” profiileista, saattaa olla että vahvuuksia löytyy samalta suunnalta paljon. Miten vahvuutenne yhdessä tukevat toimintaa ja tiimin tavoitteiden saavuttamista? Miten samankaltaisuus vaikuttaa työilmapiiriin ja työn tekemiseen?

Muistattehan, että myös profiilin muista osioista löytyy vahvuuksianne, lisäksi niitä löytyy runsain määrin profiilikuvauksen ulkopuolelta! Mikäli teillä ei ole käytössänne omia profiileita, mietittehän muutoin jokaisen vahvuuksia vuorovaikutuksen,  tiimin toiminnan ja työskentelyn näkökulmasta.

Tiimin tehokkuus – mistä se syntyy?

Tiimin tehokkuus syntyy siitä, että prosessit ovat toimivat, tavoitteet selkeät, yhteisöllisyyttä sekä yhdessä oppimista tuetaan ja koettu ilmapiiri on kunnossa. Kolmannes vuodesta alkaa olla takana ja on aika pysähtyä hetkeksi: missä mennään?

Arvioikaa tiiminne toimintaa seuraavan nelikentän pohjalta:

  1. Prosessit. Ovatko nelikentässä kuvatut seikat teillä selkeät? Mikä toimii hyvin? Mitä voitaisiin keväällä kehittää?
  2. Tavoitteet. Onko tiimin ja organisaation tavoite kaikille selkeä? Onko toiminta linjassa suhteessa tavoitteisiin vai seikkaillaanko ”siellä täällä”? Tarkistakaa yhteistä tavoitetta ja strategiaa tarvittaessa.
  3. Yhteisöllisyys ja flow – tekemisen meininki! Onko ympäristön tuomiin muutoksiin pystytty reagoimaan riittävän nopeasti tai onko jopa tehty proaktiivista työtä muutosten osalta? Onko tiimissä ja tekemisessä hyvä fiilis ja tuottaako työ iloa? Jaetaanko osaamista ja oppeja säännöllisesti ja suunnitellusti? Jos vastaus johonkin on ”ei”, tehkää suunnitelma asian korjaamiseksi 🙂
  4. Ilmapiiri. Kokeeko kaikki tiimissä yhteenkuuluvuutta ja onko luottamus kunnossa? Kokevatko kaikki olevansa sitoutuneita ja motivoituneita tällä hetkellä? Mikäli ei, voitte käyttää keskustelun pohjana Motiovaation esteitä» ja Motivaation lähteitä» – muistakaa, että ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai ratkaisua!

Huom! Keskusteluun kannattaa varata aikaa enemmän kuin normaaliin viikkopalaveriin – tiimin tehokkuus ja hyvinvointi vaatii aikaa. Voitte ottaa vaikka yhden osa-alueen käsittelyyn kerrallaan, mikäli ajan irroittaminen on vaikeaa. Mikäli toivot apua tiimin toiminnan kehittämiseen, ota yhteyttä» ja sovi kanssani tapaaminen!

Insights Discovery: Hyödylliset palaverit

Moni kokee välillä istuvansa hyödyttömissä palavereissa. Aina itse asia ei ole hyödyntöntä, mutta emme koe asioiden käsittely- tai esittämistapaa motivoivana tai omasta mielestämme järkevänä. Tässä muutama huomio siitä, mitä kukin Insights Discovery -väripreferenssi kaipaa innostuakseen ja kokeakseen palaverin hyödylliseksi. Hyödylliset palaverit tunnistaa siitä, että jokainen lähtee tapaamisista kuulluksi tulleena, keskusteluun osallistuneena, riittävästi tietoa saaneena ja jatkotoimenpiteet mielessä!

Millaisia ovat teillä hyödylliset palaverit? Ottakaa etenkin säännöllisten palavereiden sisältö ja eteneminen puheeksi – miten palaverikäytäntöjä voisi suunnitella niin, että kaikki kokisivat ne hyödyllisiksi? Samalla kannattaa ottaa puheeksi, mitä vahvuuksia kukainenkin tuo yhteisiin tapaamisiin.

Huomaathan, että aina kaikkien osallistujien toiveita ei voida aina täyttää. Miten pystyt ottamaan hyödyt irti, vaikka asioiden esittämis- tai käsittelytapa ei ole juuri sitä, mitä sinä toivot?

Lue lisää vinkkejä palavereiden tehostamiseksi aikaisemmista postauksista:

Tehokkaat palaverit I: Vinkkejä koollekutsujalle
Tehokkaat palaverit II: Vinkkejä kutsun saajalle
Tehokkaat palaverit III: Vinkkejä ideointiin ja suunnitteluun

Insights Discovery: Muutoksen suunnittelu

Muutoksen johtaminen vaatii suunnittelua. Muutoksen suunnittelu on erilaisten toiveiden ja tarpeiden huomioimista itse toiminnan ja toimintojen muuttamisen – siis tekemisen – lisäksi.  Muutoksessa johdat niin itse tekemistä, kuin myös ajattelua ja ihmisten tunnetta sekä kokemuksia. Tässä vinkkejä, joilla pääset suunnittelussa alkuun.

  1. Tutki ja selvitä faktat. Jos ne ovat epäselviä itsellesi, et pysty perustelemaan muutosta eteenpäin. Keskustele tarvittaessa oman esimiehesi kanssa niin kauan, että itse ymmärrät muutoksen taustat ja tulevaisuuden hyödyt. Kerro faktat ja käytä todistusaineistoa muutoksen perusteluun.
  2. Aseta muutokselle selvät tavoitteet ja tee suunnitelma, joka on linjassa organisaation tavoitteiden kanssa. Valmentava johtaja tekee suunnitelman yhdessä tiimin kanssa ja asettaa tiimille myös omat tavoitteet muutokseen. Keskustelu siitä, miten säilyttää hyvä fiilis ja työilmapiiri muutoksen aikana ei ole pahitteeksi.
  3. Luo tiimin kanssa yhdessä muutokselle houkutteleva visio: inspiroiva kuva tulevaisuudesta, joka houkuttelee muutokseen. Ennen kaikkea kysymys ”Mitä hyötyä tästä on meille?” auttaa tulevaisuudenkuvan luomisessa.
  4. Ota huomioon ihmisten edeltävät kokemukset, varmista muutoskapasiteetti ja halu olla mukana. Motivoi, kannusta, muistuta edellisistä onnistumisista! Varmista myös, että muutoksen tekemiseen on aikaa.

muutoksensuunnittelu