Artikkelit

Kehittävä palaute kehittymisen tueksi

Kehittävä palautteen tavoitteena on auttaa toista kehittymään työssään ammattilaisena ja tuottaa uutta osaamista. Kehittävä palaute voi kohdistua niin työn sisältöosaamiseen kuin työelämän metataitoihin – muun muassa itsensä johtamiseen, ajanhallintaan, vuorovaikutustaitoihin tai vaikka vastuunkantoon ja toisten tsemppaamiseen.

Kehittävää, eteenpäin vievää ja osaamista lisäävää palautetta toivotaan organisaation sisällä edelleen usein esimieheltä. Kehittävän palautteen antaminen voi kuitenkin olla vaikeaa: esimies ei itse hallitse työntekijöiden substanssiosaamista eikä ole jatkuvasti läsnä työn tekemisen arjessa. Esimiehen rooli on enemmänkin valmentaja ja sparraaja:  esimiehen omaa ydinosaamista on auttaa työntekijää itseään  tunnistamaan oman osaamisensa ja toimintansa vahvuudet sekä kehittymistarpeet suhteessa työn tavoitteisiin. Yhteisen keskustelun kautta päästään kiinni siihen, mitä kehitetään, miksi kehitetään ja miten kehitetään.

Kehittävä palaute työyhteisössä

Kehittävä palaute ei ole vain esimiehen vastuulla. Aktiivisissa ja kehittymishaluisissa työyhteisöissä työn arviointia ja kehittämistä tapahtuu itsenäisesti – työyhteisöt ja niiden jäsenet pystyvät itse arvioimaan ja kehittämään omaa ja toisten toimintaa tavoitteiden suuntaan. Tämä vaatii rohkeutta ja ymmärrystä siitä, että kehittävä palaute ei puutu virheisiin» vaan tekee hyvästä vielä parempaa!

Parhaimmillaan kehittävän palautteen keskustelut on sidottu arjen käytäntöihin: työn ja tavoitteiden jatkuvaan arviomiseen, seurantaan ja kehittämiseen. Välillä on syytä pystähtyä miettimään tarkemmin suurta kuvaa: omia tavoitteita, organisaation tavoitteita ja strategiaa, oman toiminnan vahvuuksia ja onnistumisia yhtälailla kuin seuraavia suurempia kehitysaskeleita.

Miten teidän työyhteisössänne pystyttäisiin antamaan entistä enemmän vertaispalautetta ja työkavereiden tukea ammattilaisena kehittymiseksi? Millaista palautetta ja keskusteluja toivot esimieheltäsi – miten hän voi auttaa sinua omien tavoitteidesi saavutamisessa?

Lue lisää myös myönteisestä» ja korjaavasta» palautteesta – varmista faktat taustalle!

Korjaava palaute vai mielipide?

Kaikki meistä kaipaavat töissä palautetta. Myönteistä palautetta» on mukava antaa ja sitä on mukava vastaanottaa – etenkin jos palaute on oikein annettu. Mitenkäs sitten se palaute, jota on vaikea antaa ja vastaanottaminen tuntuu ikävältä?

Korjaava palaute – varmista että palautteesi ei ole pelkkä mielipide!

Kun annetaan korjaavaa palautetta, tavoitteena on muuttaa henkilön toimintaa: auttaa häntä huomaamaan ja korjaamaan sovitun vastainen toiminta. Korjaavalla palautteella ohjataan toimimaan yhteisten pelisääntöjen, sovittujen prosessien ja ohjeistuksen mukaisesti. Korjaavalla palautteella puututaan käyttäytymiseen, joka estää työn sujuvan tai turvallisen tekemisen, rikkoo yhteistyötä tiimissä, aiheuttaa haittaa asiakassuhteille tai on muutoin vastoin yleisiä työelämän pelisääntöjä.

Korjaava palaute vaatii taakseen faktaa. Älä tee olettamuksia tai tulkintoja, vaan keskity siihen, mikä on objektiivisesti havaittavissa. Samoin kuin myönteinen palaute, korjaava palaute sisältää aina informaatiota: tiedon siitä, mitä käyttäytymistä korjataan ja myös keskustelun siitä, miten asia korjataan.

Pohdithan ennen korjaavan palautteen antamista myös seuraavaa: Annatko palautetta oikeasti selkeän virheen korjaamiseksi, henkilön kehittymisen tueksi, työn tekemisen sujuvoittamiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi? Vai annatko palautetta siitä, että henkilö ei toimi kuten sinä haluaisit – jotta henkilö vastaisi sinun toimintatyylisi tarpeisiin? Kumpi palaute sinusta tuntuisi reilummalta:

”On tosi ärsyttävää, kun käyt aina höpöttämässä muiden työpisteillä!”

”Muistatko, kun sovittiin tiimipäivässä että annetaan jokaiselle työrauha ja mahdollisuus keskittyä? Kävit äsken kertomassa kuulumiset työpisteelläni ja keskittymiseni katkesi. Se ei ole reilua, koska tästä on yhdessä sovittu. Toivoisin, että jatkossa vaihdetaan kuulumiset kahvipöydässä. Muissa asioissa laitetaan ensin viesti ja sovitaan asialle aika, niinkuin pelisäännöissä sovittiin.”

Kaikkien toimintatyylit eivät vastaa omia tarpeitasi. Tämä ei aina ole palautteenannon paikka, vaan erilaisten toimintatapojen ymmärtämisen ja yhteensovittamisen, eli pelisääntöjen tekemisen paikka. Pelisäännöt ja selkeät ohjeet ovat yhteistyön ja johtamisen työkaluja, joita ilman palautteesi voi olla pelkkä mielipide. Mielipiteen pohjalta annettu palaute ei johda muutokseen – älä oleta että muut kokevat asiat samoin kuin sinä.

Muista myös, että jos pelisäännöt on tehty, useimmiten ihmiset tietävät mokanneensa! Virheen korostamisen sijaan on syytä keskittyä siihen, miten sen voisi välttää jatkossa. Ja jos itse mokasit, älä jää odottamaan palautetta. Tunnusta virheesi ja korjaa se!

Lue myös kehittävästä» ja myönteisestä» palautteesta – niiden pitää aina sisältää informaatiota.

Mitä on myönteinen palaute?

Kiitos, kehu ja kannustus tuovat hyvän fiiliksen ja vaikuttavat myönteisesti koko työyhteisöön. Näitä tarvitaan monessa työpaikassa lisää – pieniä arjen tekoja ja sanoja, jotka osoittavat että suunta on oikea. Kiitos, kehu ja kannustus eivät kuitenkaan ole palautetta! Myönteinen palaute on jotain vähän enemmän.

Palaute sisältää aina informaatiota. Mitä tarkemmin kohdistat palautteen johonkin tiettyyn yksityiskohtaan, sitä varmemmin palautteen vaikutus näkyy tulevaisuudessa toiminnan toistamisena. Myönteisen palautteen tarkoituksena on siis auttaa huomaamaan mitä osataan, mikä meni hyvin ja mistä kannattaa pitää kiinni myös jatkossa. Mitäs ajattelet seuraavasta kommenteista, kumpi vahvistaisi hyvää toimintaa myös jatkossa?

”Hieno homma, projekti meni tosi hyvin!”

”Hyvä juttu, tämä projekti meni tosi hienosti! Projekti pysyi aikataulussa ja työtuntien sekä tehtävien perusteella kaikki osallistuvat täysipainoisesti. Vaikutti myös siltä, että porukassa säilyi hyvä fiilis koko ajan ja jokainen sai apua kaverilta tarvittaessa! Olen tosi ylpeä teistä!”

Ensimmäinen on kehu, toinen on myönteinen palaute. Samaa kaavaa voi soveltaa myös pienemmissä asioissa – arjen kiitoksen, kehun ja kannustuksen voi helposti muokata palautteeksi. Työkaverin auttaessa sinua voit todeta vain ”Kiitos!”, mutta mitä jos aina välillä jatkaisit vähän:

”Kiitos! Mahtava saada vastaus näin nopeasti!”
”Kiitos! Tämä raportti on tosi hyvin jäsennelty.”
”Kiitos! Sun apuun voi aina luottaa 🙂 ”.

Oikeasti vaikuttavan myönteisen palautteen taustalla on myös tieto siitä, mitkä seikat palautteen saajaa motivoivat ja mitä hän pitää tärkeänä. Näistä saatu palaute motivoi erityisesti.

Miten ja kuinka paljon teillä annetaan myönteistä palautetta? Tämä kannattaa ottaa puheeksi vaikka seuraavalla kahvitauolla!

Lue myös korjaavasta» ja kehittävästä» palautteesta – muistathan, että ne ovat eri asioita!

Palautetta pomolle!

Palautteen antamisesta puhutaan paljon sekä jatkuvaan kehittymiseen ja oppimiseen että työssäjaksamiseen liittyen. Teemana on kuitenkin usein esimiehen antama palaute työntekijöille – ei niinkään palaute kollegalta kollegalle saati työntekijän antama palaute esimiehelle. Tämän viikon tiimitreenissä kannustetaan antamaan hyvää palautetta pomolle!

Arkinen kiitos on ykkönen. Pienistä asioista kiittäminen kuuluu hyvän ilmapiirin tukipilareihin ja todennäköisesti myös esimiehesi ansaitsee sen 🙂 Joskus on kuitenkin syytä mennä palautteessa vähän syvemmälle.

Mieti, mitä arvostat esimiehesi toiminnassa. Kirjaa näitä asioita ylös, ja pohdi tilannetta jossa nämä ovat toteutuneet:

  • Mitä tilanteessa tapahtui?
  • Miltä tilanne sinusta tuntui?
  • Millä tavoin esimiehen toiminta vaikutti käyttäytymiseesi?

Seuraava askel vaatii hieman rohkeutta: kerro nämä asiat esimiehellesi! Jos kokemasi hyvä mieli jää vain sinun tietoosi, se todennäköisesti kyllä vaikuttaa hyvää ilmapiiriin. Ehkä esimies olisi kuitenkin iloinen kuullessaan kokemastasi hieman tarkemmin? Rohkeimmat tiimit päättävät antaa yhdessä hyvää palautetta esimiehelle vaikka tiimipalaverin yhteydessä!

Jos haluatte tiimissä tehdä palautteen antamisesta konkreettisempaa, kannattaa tsekata vaikka Solitan esimerkki». Mitä keinoja teillä voisi olla, että hyvän palautteen antaminen tulisi tavaksi?

Mistä haluat saada palautetta?

Tiimitreenissä jatketaan palautteen merkeissä! Mistä seikoista sinä haluat saada palautetta? Mistä työkaverisi ja työntekijäsi?

Ota palaute keskusteluun – saatat yllättyä, miten erilaiset asiat ovat kullekin tärkeitä ja mistä kaikista asioita voi motivoitua! Älä hyväksy vastaukseksi ”hyvin tehtyä työtä” tai muuta yleistä – pyydä siihen tarkennusta.

hyvapalaute