Mielenterveyssyistä johtuvat sairaspoissaolot

Mielenterveyssyistä johtuvat sairaspoissaolot haastavat yritykset

Neljätoista Henry Oulun* HR-ammattilaista pysähtyi tänä syksynä tärkeän asian äärelle: pohdimme yrityksissä käytettävissä olevia keinoja ennaltaehkäistä mielenterveyssyistä johtuvia sairastumisia. KELAn tilastoiden mukaan mielenterveyssyistä johtuvat sairaspoissaolot ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat sairaspoissaolot ja määrä onkin hurja: vuonna 2018 KELA maksoi mielenterveyden häiriöiden perusteella sairaspäivärahaa 4,6 miljoonalta päivältä. Myös määrän kasvu on kova:

”– Jos sama trendi jatkuu, niin parin vuoden kuluttua mielenterveyden häiriöt ohittavat tilastoissa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, sanoo Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren.” YLE Uutiset 22.3.2019

”Mielenterveyden häiriöt ovat nyt yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle.” KELA 19.6.2019

Miksi määrät ovat kasvussa?

Pohdimme HR-ammattilaisten kanssa syitä sairaspoissaolojen kasvulle ja yleisiä trendejä on helposti tunnistettavissa. Toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti. Keskeytymätön tietotulva, jatkuva saavutettavuuden vaatimus (usein myös itse asetettu) ja ylipäätään hektinen työelämä haastavat meitä. Emme pysähdy käsittelemään kokemuksiamme esimerkiksi irtisanomistilanteissa tai muissa suurissa muutoksissa, vaan jatkamme suoraan seuraaviin haasteisiin.

Rakennemuutos ja digitalisaatio muuttavat työn tekemisen tapoja ja vaikuttavat samalla myös työidentiteettiin. Paljon puhututtava työn imukin voi kääntyä itseään vastaan: pitkää päivää tekevät innostuneet asiantuntijat huomaavat liian myöhään, että raja on tullut vastaan. Yritystasolla on havaittu myös se, että henkilökunnan ikärakenteen sekä elämäntilanteiden muutos tuo omat haasteet elämänhallintaan laajemminkin.

Toisaalta paljon on tapahtunut myös mielenterveyden häiriöiden tunnistamisessa. Mielenterveyteen liittyvistä asioista puhutaan enemmän ja avoimemmin. On todennäköistä, että nyt osataan entistä paremmin kiinnittää huomiota fyysistenkin vaivojen taustalla oleviin mielenterveyden haasteisiin.

Mielenterveyssyistä johtuvat sairaspoissaolot ja yrityksen toiminta

Mielenterveyssyistä johtuvat sairaspoissaolot ja ylipäätään sairastumisen estäminen on monen yrityksen prioriteeteissä korkealla. Mitä asialle oikein voidaan käytännön tasolla tehdä?

Ole läsnä ja tunne työkaverisi

HR-ammattilaisten keskusteluissa nousi vahvasti esille läsnäolo ja tiivis yhteydenpito työntekijöiden kanssa. Systemaattinen kasvokkain tapaaminen myös etätyössä, keskustelu, kuuntelu sekä hyvän ja avoimen ilmapiirin ylläpitäminen korostuvat niin HR:n roolissa, esimiestyössä kuin tiimin sisäisessä toiminnassa. Nämä mahdollistavat ihmisten tuntemisen, asioiden puheeksiottamisen, poikkeamien huomaamisen sekä puuttumisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Varmista tiimin tuki

Tiimin tuen sekä tiimin sisäisen kommunikoinnin varmistaminen koettiin tärkeiksi. Työnjaon seuranta, työkuorman tasaaminen ja/tai työjärjestelyiden muuttaminen ajoissa on merkityksellistä jaksamisen tukemisessa. Toipumisen varmistaminen organisaatiomuutosten jälkeen on oleellista sekä työyhteisön tasolla että henkilökohtaisella tasolla.

Toimintatavat ja rakenteet

Erilaiset käytössä olevat toimintatavat koettiin myös hyviksi keinoiksi ennaltaehkäistä mielenterveyssyistä johtuvia sairaspoissaoloja. Esimerkiksi varhaisen tuen malli sekä aktiivinen sairaspoissaolojen seuranta auttavat ennakoimaan ja puuttumaan tilanteisiin ajoissa. Hyvä ja sujuva yhteistyö työterveyshuollon kanssa todettiin tärkeäksi ja osasairauspäivärahan hyödyntäminen väliaikaisesti oli havaittu myös hyväksi keinoksi.

Säännölliset kohtaamiset ja yhteisten asioiden ääreen pysähtyminen – esimerkiksi viikkopalaverit, tiimiaamiaiset, vapaamuotoiset säännölliset tapaamiset sekä esimies-alaiskeskustelut – tukevat jaksamista, auttavat keskusteluyhteyden ylläpitämisessä sekä helpottavat toisiin tutustumista. Seuraa kuitenkin palavereiden kokonaismäärää sekä käytäntöjä» ja varmista, että aikaa jää itse työllekin.

Yhteiset pelisäännöt

Yhteiset pelisäännöt yrityksissä koettiin myös tueksi mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisylle. Miten meillä pidetään vapaat / lomat? Kuinka pitkää päivää tehdään ja sallitaanko ”vapaaehtoiset ylityöt”? Jos ei sallita, miten työnteko estetään vapaa-ajalla? (Kyllä, tämä on joillain toimialoilla täysin relevantti kysymys!)

Onko esimiehellä lupa antaa vapaata hankalissa tilanteissa, vai onko työterveyshuolto aina ensimmäinen osoite? Voidaanko välillä koittaa erilaisia työjärjestelyitä ja työn tekemisen tapoja? Uskalletaanko vaikka katsoa, miten lyhyempi, esimerkiksi kuuden tunnin työpäivä vaikuttaisi tuottavuuteen?

Lisää itsetietoisuutta ja itsetuntemusta

HR-ammattilaiset näkivät, että myös yksilöiden ja tiimien tietoisuuden ja osaamisen lisäämisellä pystytään vaikuttamaan mielenterveyteen edistävästi. Avoin keskustelu mielenterveyteen liittyvistä asioista helpottaa puheeksiottamista ja osaamisen lisääminen auttaa tunnistamaan oireita itsessä ja muissa.

Osallistujien mukaan erilaiset luennot, briiffaukset, koulutus ja valmennus muun muassa itsetuntemuksen lisäämiseen, stressinhallintaan ja palautumiseen tukevat mielenterveyttä. Elämänhallinnan vahvistaminen etenkin nuorten työntekijöiden kohdalla sekä muutostilanteissa, itsensä johtaminen sekä oman työn organisointitaitojen lisääminen mahdollistavat oman toiminnan sääntelyn ja tuovat hallinnan tunteen.

Miten teillä tuetaan mielenterveyttä ja jaksamista töissä?

Useassa yrityksessä on herätty työhyvinvointiin liittyvissä asioissa korostamaan myös mielenterveyden tukemista – ei vain työssäjaksamisen tukemista. Monessa yrityksessä myös pohditaan sitä, mikä osa ihmisen mielenterveydestä on yrityksen vastuulla ja mikä henkilön itsensä vastuulla.

Kannattaa käydä läpi omat prosessit ja toimitatavat katsoen niitä tästä näkökulmasta. Mitä kannattaa seurata? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Miten autetaan ihmisiä itse kantamaan oma vastuunsa ja mitä voidaan tehdä esimerkiksi johtamisen keinoin? Mitkä ovat oman toimialasi ”vaaranpaikat” ja miten niitä voidaan välttää tai estää?


*) HENRY ry. on Suomen suurin henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten verkosto. Toimin HENRY Oulun alueverkoston toisena vetäjänä ja organisoin verkoston yhteisiä tapahtumia Oulun seudulla. Valmentajana autan yrityksiä ja organisaatioita tukemaan mielenterveyttä, hyvinvointia ja tuloksellisuutta – tuon voimaa yksilöille, tiimeille ja organisaatioille»!

insights discoveryn hyödyntäminen

Insights Discoveryn hyödyntäminen johtamisessa

Insights Discoveryn hyödyntäminen johtamisessa on helppoa. Se vaatii hieman aikaa sekä avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä – ihanteellisessa tilanteessa kaikki ovat valmiita jakamaan tietoa omasta profiilistaan. Muistathan kuitenkin, että profiili on henkilökohtainen ja tiedon jakaminen on jokaisen oma valinta.

Kurkkaa täältä vinkkejä keskustelun uudelleen käynnistämiseksi tai ylläpitämiseksi!

Johtamisosion käsittely: https://www.voimavalmennus.fi/2016/11/01/insights-profiilin-johtamisosio/

Vahvuudet: https://www.voimavalmennus.fi/2017/04/04/toimintasi-vahvuudet/

Merkitys ryhmälle: https://www.voimavalmennus.fi/2016/09/27/insights-discovery-profiili/

Motivaation lähteet: https://www.voimavalmennus.fi/2016/10/18/insights-discovery-motivaation-lahteet/

Motivaation esteet: https://www.voimavalmennus.fi/2016/11/08/insights-discovery-motivaation-esteet/

Ihanteellinen työympäristö: https://www.voimavalmennus.fi/2016/11/29/insights-discovery-ihanteellinen-tyoymparisto/

Kehityskeskustelut (syvempi paneutuminen): https://www.voimavalmennus.fi/2017/03/31/insights-discovery-kehityskeskustelut/

Johtamisen kannalta myös energiansuuntautumiskuvio on oleellinen: se kertoo, minkä toimitatapojen ylläpitämiseen tai häivyttämiseen kuluu energiaa. Keskustelujen kautta voidaan selvittää, onko tilanne stressaava vai motivoiva ja päästä kiinni toimenpiteisiin tarvittaessa: https://www.voimavalmennus.fi/2018/11/01/insights-profiilisi-varidynamiikka/

Insights Discoveryn hyödyntäminen on yksi aihe blogin ohella myös webinaareissa».

Jos näistä ei löytynyt tarvettasi vastaavia neuvoja, otathan yhteyttä minuun! Olen käytettävissä sekä valmennusohjelmien aikana että niiden jälkeen, jotta saat parhaan mahdollisen hyödyn panostuksestasi.

Yllä mainitut aihealueet ja paljon muuta asiaa on käsittelyssa Insights Discoveryyn liittyvissä jatkovalmennuksissa sekä työyhteisöille että johtajille. Profiilitiedon lisäksi valmennuksissa opitaan malleja, työkaluja ja menetelmiä, jotka tukevat Insights Discoveryn mallin hyödyntämistä laajemminkin.

 

Insights Discovery: Vaistoava preferenssi

Aistiva ja vaistoava preferenssi kuvaavat sitä, millä tavoin vastaanotat informaatiota ja miten sitä käsittelet. Nämä vaikuttavat muun muassa siihen, miten toimit vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mihin kiinnität huomiota, miten ideoit ja millaista informaatiota käytät päätöksenteon pohjana. Siinä missä introversio», ekstraversio», ajattelupreferenssi» ja tunnepreferenssi» jakavat Insights Discovery -ympyrän neljään osaan, aistiminen ja vaistoaminen syventävät mallin kahdeksaan perustyyppiin.

Vaistoava preferenssi

Jos suosit omassa toiminnassasi vaistoavaa preferenssiä, hyödynnät preferenssin nimen mukaisesti vaistoasi tiedon vastaanottamisessa ja käsittelemisessä. Havaitset kyllä seikkoja kuten aistivaa preferenssiä suosiva», mutta et niinkään tietoisesti aistiesi avulla, vaan enemmän ”kuudennen aistisi”, alitajunnasta nousevien vaikutelmien kautta – siis vaiston.

On hyvä muistaa, että vaisto ei ole vain mielikuvitusta tai keksittyä, vaan alitajuntamme työstämää, kokemustemme ja oppiemme pohjalta saamaa tietoa. Aivomme vain käsittelevät sitä eri tavoin. Hyvä esimerkki vaiston käyttämisestä löytyy Wikipediasta» – vaistoavaa preferenssiä suosiva ei pysty aina saman tien perustelmaan järjellä tai logiikalla tekemiään ratkaisuja, vaan ajatuksia ja päätöksiä täytyy hetki havainnoida.

Vaistoavaa preferenssiä suosiessasi suuntaat todennäköisesti toiminnassasi tulevaisuuteen ja innostuksen leimahdukset ovat sinulle tärkeitä. Olet spontaani, ennakoimaton, ja nopea päätöksentekijä. Kiinnität huomiota enemmän kokonaisuuksiin kuin yksityiskohtiin. Pidät siitä, että saat tehdä useaa asiaa yhtä aikaa ja pitkäjänteinen rutiineihin keskittymien ei ole varsinaisesti sinun juttusi.

Vaistoava preferenssi vuorovaikutuksessa

Kun suosit vaistoavaa preferenssiä, et pysty aina perustelemaan mielipiteitäsi ja ratkaisujasi selkeästi – vastaus kysymykseen ”miksi” saattaa olla ”minusta tuntuu tältä”. Kun asetat tavoitteita ja päämääriä, keskityt visiontiin sen sijaan että pohtisit, ovatko ne saavutettavissa. Ohjeita tai ulkopuolisia tavoitteita saadessasi toivot, että saat vapaat kädet niiden tekemiseen ja toteuttamiseen ja että tavoitteet ovat innostavia ja motivoivia – ja mielellään riittävän haastavia.

Vaistoavaa preferenssiä suosiessasi kiinnität huomiota ennemmin siihen, mitä voisi olla, kuin siihen, mitä oikeasti on. Käsittelet asioita mielelläsi abstraktilla ja yleisellä tasolla ennen niiden käytäntöön viemistä – ja tässä hyödyt välillä muiden avusta. Ideointipalaverissa arvostat sitä, että ideoinnissa laitetaan kaikki peliin – mietitään läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat vaihtoehdot. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa muistat usein aika selvästi, millainen vaikutelma tai tunne sinulle tilanteesta jäi.

Saatat tylsistyä keskusteluissa, joissa liikutaan vain käytännön tasolla eikä mielikuvitukselle ja käsitteelliselle puheelle ole tilaa. Tosiasialliset perusteet ja toimintatavat eivät välttämättä vakuuta sinua, jos vaistosi sanoo toista. Et juurikaan pidä rutiineista ja tasaisesta tahdista, vaan kaipaat innostumista ja onnistumista sekä ajattelun että toiminnan tasolla. Järkiperusteiset ja konkreettiset tavoitteet eivät tunnu riittävän motivoivilta ohjaamaan työtäsi – haluat nähdä ensin tulevaisuuden hyödyt.

Vaistoava preferenssi Insights Discoveryn mallissa

Vaistova ja aistiva preferenssi eivät noudata aikaisemmin muodostunutta nelikenttää, vaan kuten todettua, ne jakavat Insights Discoveryn mallia pienempiin osiin. Alla olevasta kuvasta näet, missä sijainnessa Insights Discovery -ympyrällä vaistoava preferenssi on suositumpi.

aistiva ja vaistoava preferenssi

Muistathan, että myös tämän preferenssiparin osalta me kaikki voimme hyödyntää molempia! Hyvä vinkki aistivan ja vaistovavan prefrenssin käyttämiseen on seuraava: Luota vaistoon, mutta tarkista faktat! Kumpaa sinä suosit toiminnassasi enemmän? Olisiko toisen kehittämisestä hyötyä?

Syvemmät tiedot aistivasta ja vaistoavasta preferenssistä sekä omasta toimintatyylistäsi saat muun muassa Voimaa Tiimille! -valmennuksessa» tai Voiman esimiesvalmennuksissa». Niiden tavoitteena on auttaa sovittamaan yhteen erilaisten preferenssin toiveita ja tarpeita muun muassa työyhteisön toiminnassa, vuorovaikutuksessa, päätöksenteossa ja ristiriitatilanteiden käsittelyssä.

 

Insights Discovery Aistiva preferenssi

Insights Discovery: Aistiva preferenssi

Insights Discoveryn mallissa aikaisemmin kuvatut asenteet ja preferenssit muodostavat jo tutuksi tulleen nelikentän. Malli on kuitenkin huomattavasti syvempi, kun mukaan otetaan lisää Carl G. Jungin» teoriaan pohjaavia preferenssejä.

Vaistoava ja aistiva preferenssi kuvaavat sitä, millä tavoin vastaanotat informaatiota ja miten sitä käsittelet. Nämä vaikuttavat muun muassa siihen, miten toimit vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mihin kiinnität huomiota, miten ideoit ja millaista informaatiota käytät päätöksenteon pohjana. Siinä missä introversio», ekstraversio», ajattelupreferenssi» ja tunnepreferenssi» jakavat Insights Discovery -ympyrän neljään osaan, aistiminen ja vaistoaminen syventävät mallin kahdeksaan perustyyppiin.

Aistiva preferenssi

Jos suosit omassa toiminnassasi aistivaa preferenssiä, hyödynnät nimenomaan aistejasi tiedon vastaanottamisessa. Havaitset asioita niin kuin ne ovat. Se mitä näet, tunnet, kuulet, maistat ja haistat, on tiedonkäsittelyn pohjana ja näin ohjaa huomiotasi konkreettisiin, olemassa oleviin asioihin.

Aistivaa preferenssiä suosiessasi olet todennäköisesti toiminnassasi tarkka, realistinen ja johdonmukainen. Olet  maanläheinen, käytännöllinen ja pidät siitä, että yksityiskohdat ovat selkeitä ja saatavilla. Fokuksesi on ”tässä ja nyt” -tilanteessa. Etenet mielelläsi askel askeleelta ja multitaskaaminen ei ole sinun juttusi – hoidat mielelläsi yhden asian kunnolla loppuun, ennen kuin aloitat uutta.

Aistiva preferenssi vuorovaikutuksessa

Kun suosit aistivaa preferenssiä, pystyt ja pyrit perustelemaan mielipiteesi ja päätöksesi selkeästi. Asettaessasi tavoitteita pohdit jo etukäteen, onko tavoite saavutettavissa ja millaisia toimenpiteitä se vaatii. Ohjeita tai ulkopuolisia tavoitteita saadessasi toivot, että saat myös konkreettisia askelmerkkejä niiden toteuttamiseen.

Aistivaa preferenssiä suosiessasi kiinnität huomiota ennemmin siihen, mitä on, kuin siihen, mitä voisi olla. Ideointipalaverissa arvostat sitä, että ideoinnissa pysytään realistisella, toteutettavissa olevalla tasolla ja että jokainen ehdotus analysoidaan tarkasti eri näkökulmista. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa muistat usein aika selvästi, mitä on sanottu ja tehty. Et pyri lukemaan ”rivien välistä” vaan kiinnität huomiota siihen, mitä tilanteessa oikeasti tapahtui.

Kuten toiminnassasi ylipäätään, myös vuorovaikutuksessa pyrit huomioimaan yksityiskohdat ja olemaan johdonmukainen. Et mielelläsi usko ”minusta tuntuu” -perusteluita etkä niitä itsekään anna. Haluat, että päätöksille ja toiminnalle on selkeät perustelut ja että ne pystytään kommunikoimaan selkeästi myös muille.

Saatat turhautua keskusteluissa, joissa liikutaan täysin ”jalat irti maasta” ja jossa asioista ei keskustella käytännön tasolla. Mielikuvat ja abstrakti asioiden käsittely eivät välttämättä vakuuta sinua. Et juurikaan pidä ennakoimattomasta toiminnasta ja arvostat suunnitelmallisuutta – ja suunnitelmissa pysymistä. Päätökset ilman selkeitä perusteluita tai pelkkä suuntaa-antava tavoite eivät tunnu riittävän selkeiltä ohjaamaan työtäsi.

Aistiva preferenssi Insights Discoveryn mallissa

Vaistova ja aistiva preferenssi eivät noudata aikaisemmin muodostunutta nelikenttää, vaan kuten todettua, ne jakavat Insights Discoveryn mallia pienempiin osiin. Alla olevasta kuvasta näet, missä sijainnessa Insights Discovery -ympyrällä aistiva preferenssi on suositumpi.

aistiva ja vaistoava preferenssiMuistathan, että myös tämän preferenssiparin osalta me kaikki voimme hyödyntää molempia! Hyvä vinkki aistivan ja vaistovavan prefrenssin käyttämiseen on seuraava: Luota vaistoon, mutta tarkista faktat! Kumpaa sinä suosit toiminnassasi enemmän?

Syvemmät tiedot aistivasta ja vaistoavasta preferenssistä sekä omasta toimintatyylistäsi saat muun muassa Voimaa Tiimille! -valmennuksessa» tai Voiman esimiesvalmennuksissa». Niiden tavoitteena on auttaa sovittamaan yhteen erilaisten preferenssin toiveita ja tarpeita muun muassa työyhteisön toiminnassa, vuorovaikutuksessa, päätöksenteossa ja ristiriitatilanteiden käsittelyssä.

 

Insights Discovery tunnepreferenssi

Insights Discovery: Tunnepreferenssi

Ajattelu- ja tunnepreferenssi ovat niin kutsuttuja rationaalisia, arvioivia toimintoja. Edellisessä artikkelissa» pääsit tutustumaan ajattelupreferenssiin,  ja tässä syvennyt tarkemmin tunnepreferenssin toimintaan.

Ajattelu- ja tunnepreferenssien kautta voidaan kuvata muun muassa sitä, mihin päätöksentekosi pohjautuu, millaisessa ilmapiirissä haluat työskennellä ja miten arvioit erilaisia asioita, tilanteita sekä ihmisiä. Siinä, missä ajattelupreferenssi suosii faktoja sekä logiikkaa, tunnepreferenssi pyrkii ottamaan huomioon ihmiset, ihmissuhteet ja tunteet vuorovaikutuksessa sekä päätöksenteossa.

Insights Discoveryn Tunnepreferenssi

Tunnepreferenssiä suosiessasi arvostat työhösi liittyvissä vuorovaikutussuhteissa epämuodollisuutta. Tykkäät tutustua ihmisiin ihmisinä roolien takana, ja toivot vuorovaikutukselta ja yhteistyöltä henkilökohtaisuutta. Jokainen päätöksentekotilanne on ainutlaatuinen ja päätöksenteossa pitäisi mielestäsi huomioida päätösen vaikutus ihmisiin, joita päätös koskee. Ihmissuhteet, toisten huomiointi ja yhteistyön rakentaminen menevätkin päätöksenteossa ohi tulosten, tavoitteiden ja excel-taulukon viimeisen rivin.

Vuorovaikutustyylisi ja toimintasi on enemmän joustavaa ja epäröivää kuin liian vahvaa ja varmaa. Jätät aina portin auki sille, että sovittu toimintatapa voidaan muuttaa jos huomataan, että se vaatii liikaa ihmisiltä tai rikkoo sopusointuisuutta. Olet todennäköisesti luontaisesti empaattinen ja myötätuntoinen muita kohtaan ja löydät usein itsesi tehtävistä, joissa henkilökohtaiset arvot ovat tärkeitä.

Jos suosit tunnepreferenssiä, pidät todennäköisesti työympäristöstä, jossa on läheiset vuorovaikutussuhteet, tilanteiden mukaan joustavat prosessit sekä toimintatavat, jotka tukevat luottamusta ja hyvää ilmapiiriä. Arvostat sitä, että yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan, mutta ihmisten tarpeiden niin vaatiessa niistä voidaan joustaa. Pidät myös siitä, että päätöksiä ohjaa arvot, etiikka ja henkilökohtaisuus sekä sopusoinnun säilyttäminen. Pyrit vuorovaikutuksessa hienotunteisuuteen etkä halua pahoittaa toisten mieltä – tästä syystä saatat jättää mielipiteesi sanomatta, vaikka tietäisit ihan varmasti olevasi oikeassa.

Arvioit usein itseäsi ja muita henkilökohtaisten mittareiden ja arvojen perusteella. Esimerkiksi auttaminen, luottamus, empatia, toisten huomiointi, ystävällisyys, luovuus, joustavuus, toisten tukena oleminen, välittäminen ja hyväntahtoisuus voivat olla arvioinnin perustana.

Tunnepreferenssi: motivoituminen ja vaikuttava palaute

Tunnepreferenssiä suosiessasi motivoidut ja koet onnistumisen tunteita todennäköisesti edellä mainituista seikoista: henkilökohtaisten arvojen toteuttamisesta, toisten huomioinnista, avuksi olemisesta, yhteisestä osallistumisesta – seikoista, jotka ovat mitattavissa henkilökohtaisella mittaristolla ja sinulle ominaisilla arvoilla. Näistä tekijöistä annettu palaute on sinulle vaikuttavaa, sillä ne ovat seikkoja joita myös itse arvostat.

Mikäli et saa palautetta tilanteessa, jossa koet onnistuneesi, jäät kaipaamaan myönteistä palautetta ja hyväksyntää esimieheltäsi tai muulta asianosaiselta. Huomiotta jätetty onnistuminen saattaa aiheuttaa sen, että koet riittämättömyyden tunnetta. Saatat pohtia itseksesi:

”Eikö kukaan huomannut onnistumistani?”
”Enkö ollutkaan riittävän ystävällinen / joustava / hienotunteinen / sopusointuinen?”
”Eikö tällä ollutkaan muille merkitystä?”
”Mitä voisin tehdä ollakseni parempi?”

Jos tunnistat suosivasi tunnepreferenssiä, on tärkeää määritellä selkeästi omat arvot ja se, miten haluat niiden näkyvän toiminnassasi. Ilman ”selkänojaa” on vaikea itse olla varma onnistumisesta ja kiittää itseään silloinkin, kun toiset eivät sitä tee.

Huomaathan, että kun suosit tunnepreferenssiä, annat mielelläsi palautetta sinun itsesi tärkeänä pitämistä seikoista. Lisäksi olet jo saattanut huomata, että korjaavan tai rakentavan palautteen antaminen tai hankalien asioiden puheeksiottaminen on sinulle vaikea tehtävä. Näistä kannatta keskustella työyhteisön kanssa yhdessä ja sopia keinoja, miten epämukavia asioita käsitellään.

Ajattelupreferenssi Insights Discovery -ympyrällä

Siinä missä Carl G. Jung käsitti introversion ja ekstraversion toimivan meissä sekä-että periaatteella, ajattelu- ja tunnepreferenssit ovat toisensa poissulkevia. Kun hyödynnät tunnepreferenssiä, joudut ”vaientamaan” ajattelupreferenssin ja päinvastoin riippumatta siitä, kumpi toiminto on sinulle luontaisempi. Mitä vahvemmin suosit toista, sitä vaativampaa ajattelun kääntäminen toiseen näkökulmaan on.

Työelämä suosii useassa tilanteessa ajattelupreferenssiä, ja tunnepreferenssiä suosivat joutuvat usein keksimään ajattelupreferenssille kelpaavat perusteet päätöksenteolle. Hyvässä päätöksenteossa tarvitaan kuitenkin molempia!

Insights Discovery -ympyrällä Ruohonvihreä» ja Auringonkeltainen» energia ovat tunnetta suosivia mieltymyksiä. Tässä sanaparissa meitä ohjaa ensisijaisesti se preferenssi, mikä nousee vahvimmaksi tietoisen minän väridynamiikassa». Alla olevista kuvista näet, missä Insights Discovery -ympyrän sijainneista nämä preferenssit nousevat suosituimmiksi. Muistathan, että myös muissa sijainneissa on Auringonkeltaista ja Ruohonvihreää – näissä preferenssien käyttäminen vaatii kuitenkin tietoisempaa otetta.

Insights Discovery RuohonvihreäInsights Discovery Auringonkeltainen

 

 

 

 

 

 

 

 


Syvemmät tiedot ajattelu- ja tunnepreferensseistä sekä omasta toimintatyylistäsi saat muun muassa Voimaa Tiimille! -valmennuksessa. Sen yhtenä tavoitteena on auttaa sovittamaan yhteen ajattelu- ja tunnepreferenssin tarpeita työyhteisön toiminnassa, vuorovaikutuksessa, päätöksenteossa ja ristiriitatilanteiden käsittelyssä. Ajattelu- ja tunnepreferenssit vaikuttavat tiiviisti myös henkiseen kuormitukseen töissä – näistäkin opit yhdessä tiimisi kanssa.

Esimiesvalmennuksissa opitaan, miten erilaiset toimintatyylit voidaan huomioida johtamisessa: motivoinnissa, palautteenantamisessa ja vastaanottamisessa, työympäristön luomisessa, hyvän, avoimen ilmapiirin rakentamisessa sekä henkisen kuormituksen tasaamisessa.

Tunnetko jonkun, joka hyötyisi oman arviointi- ja päätöksentekotyylinsä tunnistamisesta? Jaa tämä artikkeli alla olevista linkeistä!

Insights Discovery ajattelupreferenssi

Insights Discovery: Ajattelupreferenssi

Ajattelupreferenssi ja tunnepreferenssi – tuntuuko tutulta? Introversio» ja ekstraversio» nousevat toistuvasti esille julkisessa keskustelussa, mutta muut Carl G. Jungin teoriaan perustuvat, toimintaamme ohjaavat preferenssit jäävät vähemmälle huomiolle. Näiden merkitys toiminnallemme, vuorovaikutukselle ja yhteistyölle muiden kanssa on kuitenkin vähintään yhtä merkittävä – ellei jopa merkittävämpi – kuin introversion ja ekstraversion.

Ajattelu- ja tunnepreferenssit ovat niin kutsuttuja rationaalisia, arvioivia toimintoja. Näiden kautta voidaan kuvata muun muassa sitä, miten teet päätöksiä ja miten arvioit asioita, tilanteita sekä ihmisiä. Näiden kautta päästään kiinni myös siihen, millaisista seikoista työssäsi motivoidut ja mistä seikoista haluat saada palautetta. Seuraavassa pääset perehtymään hieman tarkemmin Ajattelupreferenssiin.

Insights Discoveryn Ajattelupreferenssi

Ajattelupreferenssiä suosiessasi olet todennäköisesi työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa aika muodollinen. Pidät asiat asioina ja ajattelussasi suosit faktoja ja logiikkaa. Suhtaudut ihmisiin, asioihin ja tilanteisiin ulkokohtaisesti ja objektiivisesti ja pyrit tekemään päätöksiä tosiasioiden perusteella (*. Haluat olla riippumaton ja korrekti, ja toimintaasi ohjaavat usein tehtävät, tavoitteet ja odotetut tulokset.

Jos suosit ajattelupreferenssiä, pidät todennäköisesti työympäristöstä, jossa on selkeät  järjestelmät, prosessit ja toimintatavat. Arvostat sitä, että yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan tilanteesta riippumatta – sitä vartenhan ne on tehty! Pidät myös siitä, että päätöksiä ohjaa objektiivinen totuus henkilökohtaisten mielipiteiden tai erityistoiveiden sijaan.

Arvioit usein itseäsi ja muita ulkokohtaisten mittareiden perusteella. Todennettava osaaminen, asiantuntemus ja laatu, saavutetut tavoitteet, tulokset excel-taulukon viimeisellä rivillä, selkeät luvut ja määrät ovat arvioinnin perustana.

Ajattelupreferenssi: motivoituminen ja vaikuttava palaute

Kun suosit ajattelupreferenssiä, motivoidut todennäköisesti edellä mainituista asioista: osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisestä mitattavasti, toiminnan ja prosessien laadukkuudesta, tavoitteiden saavuttamisesta, tuloksen tekemisestä – seikoista, jotka ovat mitattavissa yhteisesti ymmärrettävällä ja todennettavalla tavalla. Näistä tekijöistä annettu palaute on sinulle vaikuttavaa, sillä ne ovat seikkoja joita myös itse arvostat.

Mikäli et saa palautetta tilanteessa, jossa koet onnistuneesi, pystyt ylläpitämään motivaatiotasi: onnistuminen on kuitenkin selkeästi todennettavissa. Jäät silti todennäköisesti kaipaamaan myönteistä palautetta esimieheltäsi tai muulta asianosaiselta. Syyttävä sormi kääntyy kohti tahoa, jolta palautetta toivoisit: miksi hän ei noteeraa saavutustasi? Miksi et saa palautetta onnistumisestasi? Jos tilanne toistuu kerta toisensa jälkeen tai yksittäinen tilanne on sinulle erityisen merkittävä, alkaa motivaation ylläpitäminenkin olla haasteellista.

Huomaathan, että kun suosit ajattelupreferenssiä, annat mielelläsi itsekin palautetta em. seikoista. Kiität mielelläsi siitä, mitä tiimi tai henkilö on tehnyt ja saavuttanut, jolloin tunnepreferenssin arvostamat seikat jäävät vähemmälle huomiolle. Työyhteisössä kannattaa käydä keskustelua siitä, millaiset seikat työkavereita motivoi. Tällöin pystyt antamaan palautetta juuri oikeista, toisen henkilön motivaatioon vaikuttavista tekijöistä.

Ajattelupreferenssi Insights Discovery -ympyrällä

Siinä missä Carl G. Jung käsitti introversion ja ekstraversion toimivan meissä sekä-että periaatteella, ajattelu- ja tunnepreferenssit ovat toisensa poissulkevia. Kun hyödynnät ajattelupreferenssiä, joudut ”vaientamaan” tunnepreferenssin ja päinvastoin riippumatta siitä, kumpi toiminto on sinulle luontaisempi. Mitä vahvemmin suosit toista, sitä vaativampaa ajattelun kääntäminen toiseen näkökulmaan on. Hyvässä päätöksenteossa tarvitaan kuitenkin molempia!

Insights Discovery -ympyrällä Tulenpunainen» ja Jäänsininen» energia ovat ajattelutoimintoa suosivia preferenssejä. Tässä sanaparissa meitä ohjaa ensisijaisesti se preferenssi, mikä nousee vahvimmaksi tietoisen minän väridynamiikassa». Alla olevista kuvista näet, missä Insights Discovery -ympyrän sijainneista nämä preferenssit nousevat suosituimmiksi. Muistathan, että myös muissa sijainneissa on Auringonkeltaista ja Ruohonvihreää – näissä preferenssien käyttäminen vaatii kuitenkin tietoisempaa otetta.

Insights Discovery JäänsininenInsights Discovery Tulenpunainen

 

 

 

 

 

 

 

 


(* Tosiasiat, faktat ja logiikka eivät ole aivan niin yksinkertaisia päätöksenteon perusteita, kuin ajattelupreferenssiä suosiva ajattelisi. Tästäkin opit lisää valmennuksissa ja kenties myöhemmin Voiman blogissa.

Syvemmät tiedot ajattelu- ja tunnepreferensseistä sekä omasta toimintatyylistäsi saat muun muassa Voimaa Tiimille! -valmennuksessa. Sen yhtenä tavoitteena on auttaa sovittamaan yhteen ajattelu- ja tunnepreferenssin tarpeita työyhteisön toiminnassa, vuorovaikutuksessa, päätöksenteossa ja ristiriitatilanteiden käsittelyssä. Ajattelu- ja tunnepreferenssit vaikuttavat tiiviisti myös henkiseen kuormitukseen töissä – näistäkin opit yhdessä tiimisi kanssa.

Esimiesvalmennuksissa opitaan, miten erilaiset toimintatyylit voidaan huomioida johtamisessa: motivoinnissa, palautteenantamisessa ja vastaanottamisessa, työympäristön luomisessa, hyvän, avoimen ilmapiirin rakentamisessa sekä henkisen kuormituksen tasaamisessa.

Tunnetko jonkun, joka hyötyisi oman arviointi- ja päätöksentekotyylinsä tunnistamisesta? Jaa tämä artikkeli alla olevista linkeistä!

Insights Discovery: Ekstraversio

Ekstraversio ja introversio herättävät paljon keskustelua. Osa meistä on hiljaisempia ja osa puheliaampia, osa nauttii sosiaalisesta ympäristöstä ja osa kaipaa enemmän omaa rauhaa. Mitä muita eroavaisuuksia tästä Carl Jungin asenteita kuvaavasta sanaparista löytyy ja miten ne ilmenevät meissä?

Me kaikki olemme sekä introverttejä että ekstroverttejä. Suosimme usein kuitenkin enemmän toista ja on syytä kiinnittää huomiota myös meille vähemmän mieluiseen lähestymistapaan. Hyödyntäessämme meille vähemmän mieluisia ja luontaisia toimintatyylejä saatamme huomata, että energialataus on näiden tilanteiden jälkeen aika alhainen. Palautumisen mahdollisuudet on hyvä suunnitella etukäteen.

Tässä artikkelissa paneudun tarkemmin ekstraversioon ja sen ilmenemiseen toiminnassamme.

Ekstraversio työelämässä

Jos suosit ekstraversiota, pystyt todennäköisesti vaihtamaan helposti tehtävästä ja aiheesta toiseen. Vieraammassakin seurassa olet usein avoin ja puhelias – otat rohkeasti osaa keskusteluihin, vaikka kaikki tietosi aiheesta eivät olisikaan täydellisiä. Olet nopea ja toiminnallinen sekä tekemisessä että vuorovaikutuksessa: päämääränäsi on suunnata huomio ideointiin ja toimeenpanemiseen. Vedät nopeasti johtopäätökset keskustelun jälkeen ja uskot, että eteen tulevat haasteet taklataan vasta kun ne ovat ajankohtaisia. Saat usein mielipiteesi esiin vaikka se vaatisi hiljaisempien osallistujien keskeyttämistä ja uskot vahvasti siihen, että pitää sanoa jos on asiaa. Välillä on ihan hyvä muistaa, että toisillakin voi olla arvokasta tietoa, vaikka tapa ilmaista itseä onkin erilainen  – keskity siis kertomisen lisäksi kysymään ja kuuntelemaan.

Ekstraversiota suosivana energiasi on suuntautunut enemmän ”ulospäin”. Huomiosi on suuntautunut enemmän ulkoiseen maailmaan ja päädyt usein tehtäviin, joissa saat hallita suuria kokonaisuuksia ja useita osa-alueita. Löydät itsesi usein tehtävistä, jotka vaativat sosiaalisuutta, mukautumista ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Innostut ideoinnista ja uuden rakentamisesta, mutta asioiden loppuunsaattaminen viimeistä raporttia myöten saattaa tuottaa päänvaivaa.

Kun suosimasi toimintatyyli on ekstraversio, olet työyhteisössä usein puhelias ja aikaansaava tyyppi. Sinut saatetaan kokea hyvin avoimeksi ja helposti lähestyttäväksi. Saat luotua helposti muille tunteen tuttuudesta, vaikka et jakaisikaan kaikkein henkilökohtaisimpia ajatuksiasi ja mielipiteitäsi. Keskityt yhdessä tekemiseen ja uskot, että yhdessä tekeminen ja oleminen jopa vapaa-ajalla rakentaa luottamusta. Tutustumisessa ja suhteen rakentamisessa saattaa auttaa myös se, että kyselisit hieman enemmän muilta heistä itsestään – ja antaisit aikaa vastata. Lisäksi avoimuus ja sosiaalisuus väärän henkilön kanssa tai väärään aikaan saattaa aiheuttaa sen, että päädyt ”toimistokuukkeleita” käsittelevään juttuun» – käytäthän siis tilannetajua huomataksesi, milloin ja missä tilanteessa vahvuutesi kannattaa päästää esiin 🙂

Olet päätöksenteossa nopea, tehokas ja suora. Pidät siitä, että palavereissa on aikaa ajatustenvaihdolle ja sitä, että asiat etenevät. Et välttämättä ehdi tutustua palaverin aiheisiin etukäteen saati valmistautua, mutta nopeana mukautujana pystyt osallistumaan keskusteluun kuin keskusteluun. Asioiden välitön toimeenpano päätösten jälkeen on sinulle tärkeää. Välillä voi tosin käydä niin, että ekstravertilla energialla tehdyt päätökset joudutaan muuttamaan jälkeenpäin: nopeutta korostavana et välttämättä ole huomioinut kaikkia tarvittavia yksityiskohtia.

Ekstraversio ja stressin lähteet

Suosit toiminnassasi aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja rohkeutta kokeilla uutta. Siitä syystä ylimääräinen byrokratia, hitaus, joustamattomuus ja pitkäaikainen yksin työskentely saattavat tuntua stressaavilta. Ekstraverttiä lähestymistapaa suosiessasi, motivaation ylläpitäminen hitaassa ja odottavassa ympäristössä saattaa olla haasteellista. Tästä syystä joustava, avoin ja nopean toiminnan mahdollistava työympäristö auttaa sinua toimimaan tehokkaammin.

Jos suosit ekstraversiota, saatat huomata olevasi väsynyt yksityiskohtiin keskittymistä ja yksin työskentelyä vaativan päivän jälkeen. Vaikka tarkkaan työhön paneutuminen saattaa viedä mukanaan, muista pitää kahvi- ja lounastauot työkavereiden kanssa! Lisäksi omasta palautumisesta kannattaa pitää kiinni esimerkiksi varamalla aikaa ystävien tapaamiselle vapaa-ajalla.

Pidät ihmisten kanssa työskentelystä, ja saat usein energiaa yhdessä ideoinnista, keskustelusta ja yhdessä innostumisesta. Huomioithan kuitenkin, että joskus muiden kanssa työskentely kuluttaa myös ekstrovertin henkilön energiaa – tämä etenkin silloin, kun työskentelet päivän asiakkaiden parissa. Tällöin paremmaksi palautumiskeinoksi voi osoittautua rauhoittuminen ja yksin oleminen.

Miten suosit ekstraversiota?

Kuten yllä kirjoitin, kukaan ei ole vain introvertti tai ekstrovertti – olemme kaikki molempia. Insights Discoveryn mallissa Auringonkeltainen» ja Tulenpunainen» preferenssi ovat ekstroverttejä ”värejä” ja profiilin itsearviointilomake mittaa sitä, missä järjestyksessä ja miten voimakkaasti suosit näitä. Riippuen antamistasi vastauksista ja väriesi järjestyksestä sekä voimakkuudesta», päästään kiinni siihen, miten paljon suosit ekstraversiota.

Alla olevista kuvista näet, miten ekstraversio levittyy Insights -ympyrälle lähes joka kolkkaan! Keltaisella ja punaisella väritetyissä sijainneissa ekstravertti preferenssi nousee yhdeksi eniten suosimistasi ja tarvitsemistasi toimintatyyleistä. Muistathan, että myös muissa sijainneissa on Auringonkeltaista ja Tulenpunaista – näissä preferenssien käyttäminen vaatii kuitenkin tietoisempaa otetta.

 

 

 

 

 

 

 


Syvemmät tiedot ekstraversiosta ja omasta toimintatyylistäsi saat muun muassa Voimaa Tiimille! -valmennuksessa. Sen yhtenä tavoitteena on auttaa sovittamaan yhteen introversion ja ekstraversion tarpeita työyhteisön toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Esimiesvalmennuksissa opitaan, miten erilaiset toimintatyylit voidaan huomioida johtamisessa.

Joululahjatoive: aikaa vuodelle 2019

Loppuvuotta kohden mennessä olen pohtinut tämän vuoden valmennuksissa ja työnohjauksissa korostuneita asioita. Päällimmäiseksi nousi usean aikaisemman vuoden tavoin se, mitä kenelläkään ei tahdo olla riittävästi – aika. Aika oman työn tutkimiseen, kehittämiseen ja suunnitteluun, aika tehdystä iloitsemiseen ja oppimiseen, aika työn laadun lisäämiseen. Aika työtovereihin tutustumiseen, yhteistyön lisäämiseen, toisten huomioimiseen ja kannustamiseen. Esimiehen antama aika työntekijöilleen ja myös esimiehen antama lupa käyttää aikaa edellämainittuihin. Aika meille itsellemme.

Aikaa yhteiselle tekemiselle ja kehittämiselle

Toivon joululahjaksi kaikille enemmän yhteistä aikaa vuodelle 2019. Toivon, että työyhteisöissä myönteisen ilmapiirin luomiseksi ja ylläpitämiseksi otetaan aikaa yhdessäoloon, toisten kannustamiseen ja tukemiseen, jotta säilytetään yhteenkuuluvuuden tunne myös paineen alla. Toivon, että ratkaisuja ongelmiin sekä onnistumisia käsitellään yhdessä, jotta säilytetään ketteryys, oppimisen ilo ja kyky iloita myös toisten onnistumisista. Toivon, että ensi vuoden henkilökohtaisista ja suuren linjan tavoitteista ja päämääristä keskustellaan yhdessä niin, että ihmiset voivat tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. Toivon, että aikaa otetaan käytännön työmenetelmien, työnjaon sekä tiedonkulun kehittämiseen, jotta aikaa säästyy edellämainittuihin.

Aikaa johtamiseen

Toivon joululahjaksi johtajille ja esimiehille lisää aikaa työntekijöilleen. Kuunteleminen ja läsnäolo, kannustus ja ohjaus tarvittaessa oikeaan suuntaan ovat sitä, mitä työntekijät sinulta kaipaavat. Kannustus ja ohjaus ovat mahdollisia vasta, kun kaksi ensimmäistä toteutuvat – näin tiedät mitä toisen työhön kuuluu. Kysy kuulumisia, ole kiinnostunut ihmisistä ja heidän työstään, muista kuunnella. Älä luule, että työntekijät haluavat vain keskittyä työhönsä. He haluavat myös kertoa sinulle onnistumisistaan ja haasteistaan. Älä pelkää sitä, että sinun pitää vain kuunnella ongelmia ja ratkaista ne. Sinun ei tarvitse ratkaista kaikkia ongelmia, vaan tarjota työntekijöille siihen tukea. Luota siihen, että työntekijäsi tuntee sinua paremmin oman työnsä. Anna työntekijöillesi selkeästi lupa ottaa aikaa oman työn kehittämiseen ja suunnitteluun suorittamisen lisäksi.

Aikaa itselle

Toivon joululahjaksi kaikille lisää aikaa itselle. Kaikki edellämainitut voivat toteutua, jos otamme riittävästi aikaa oman toimintamme pohtimiseen, uusien näkökulmien ja keinojen löytämiseen sekä voimavarojen kasvattamiseen, rentoutumiseen ja palautumiseen. Ota aikaa onnistumisten analysointiin ongelmien sijaan, kysy mieluummin miten kuin miksi. Ole ajatuksissasi läsnä siinä hetkessä, missä olet – älä seuraavassa tai menneessä.

Aikaa läheisille

Toivon joululahjaksi läheisillemme aikaa meiltä. Toivon, että heidän kanssa aikaa viettäessämme olemme läsnä heille sen sijaan, että pohtisimme työasioita. Läheisten tuki ei aina tarkoita työasioiden jakamista ja taakan kantamista vaan sitä, että he antavat meille mahdollisuuden irtautua niistä. Jos jaamme työasioita, muistammehan jakaa myös ne myönteiset puolet!

Oikein rauhallista ja läsnäolevaa Joulua sekä voimaa, aikaa ja onnistumisia Uudelle Vuodelle 2019 toivottaa,

Anu

 

Insights Discovery: Introversio

Introversio ja ekstraversio herättävät paljon keskustelua. Osa meistä on hiljaisempia ja osa puheliaampia, osa nauttii sosiaalisesta ympäristöstä ja osa kaipaa enemmän omaa rauhaa. Mitä muita eroavaisuuksia tästä Carl Jungin asenteita kuvaavasta sanaparista löytyy ja miten ne ilmenevät meissä?

Meistä kaikista löytyy sekä introvertti että ekstrovertti puoli. Suosimme usein kuitenkin enemmän toista toiminnassamme ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Hyödyntäessämme meille vähemmän mieluisia ja luontaisia toimintatyylejä saatamme huomata, että energialataus on näiden tilanteiden jälkeen aika alhainen. Koska energiaa vieviä tilanteita ei voi aina välttää – ja ne ovat usein jopa motivoivia – kannattaa kiinnittää huomiota palautumisen mahdollisuuteen.

Tässä artikkelissa paneudun tarkemmin introversioon ja sen ilmenemiseen toiminnassamme.

Introversio työelämässä

Jos suosit introversiota, pystyt todennäköisesti keskittymään pitkäjänteisesti käsillä olevaan tehtävään. Vieraammassa seurassa olet hiljainen ja tarkkaavainen, mutta tutummassa porukassa juttu saattaa luistaa enemmänkin – etenkin, jos olet puheena olevan aiheen asiantuntija. Olet tarkkaavainen ja kuuntelet toisia huolellisesti: päämääränäsi on ymmärtää toisen ajatuksia ja ideoita. Sinun voi olla vaikea saada mielipiteesi esiin puheliaampien joukossa: muistathan, että on ihan ok keskeyttää puhelias ekstrovertti!

Introversiota suosivana energiasi on suuntautunut enemmän ”sisään päin”. Huomiosi on suuntautunut enemmän sisäiseen maailmaasi ja löydät itsesi usein tehtävistä, jotka vaativat syvää asiantuntijaosaamista. Mitä paremmin pääset  valmistautumaan, keskittymään ja perehtymään asioihin, sitä varmemmaksi tunnet itsesi myös tilanteissa, joissa esittelet asiaasi muille.

Työyhteisössä olet usein rauhallinen tyyppi, ja sinut saatetaan kokea varautuneeksi. Et mielelläsi tuo henkilökohtaisia ajatuksiasi ja mielipiteitäsi ensimmäisenä esiin, vaan otat aikaa tutustumiselle ja luottamuksen rakentamiselle. Vahvuutesi luottamuksen rakentamisessa on toisen kuunteleminen. Tutustumisessa ja suhteen rakentamisessa saattaisi kuitenkin auttaa se, että kertoisit hieman enemmän itsestäsi jo alkuvaiheessa.

Olet päätöksenteossa harkitsevainen, ajattelevainen ja varovainen – hyvin tehty päätös on mielestäsi tarkkaan harkittu ja toteuttamiskelponen. Pidät siitä, että palaverit etenevät suunnitellusti ja että saat tiedon käsiteltävistä aiheista etukäteen. Jos tietoa ei tule, et todennäköisesti voi osallistua yhteiseen päätöksentekoon täysipainoisesti. Harkinta-aika ja aika asioihin tutustumiseen on sinulle tärkeää.

Introversion stressin lähteet

Suosit toiminnassasi suunnitelmallisuutta, loogisuutta ja järkevyyttä. Siitä syystä nopeat muutokset sekä jatkuvat keskeytykset työssä saattavat tuntua stressaavilta. Introverttiä lähestymistapaa suosiessasi, keskeytyksen jälkeen työn jatkaminen vie usein enemmän aikaa kuin ekstrovertiltä. Tästä syystä rauhallinen, keskittymisen mahdollistava työympäristö auttaa sinua toimimaan tehokkaammin.

Jos suosit introversiota, saatat huomata olevasi väsynyt sosiaalisuutta ja yhteistä osallistumissta vaativan päivän jälkeen. Omasta palautumisesta kannattaa pitää kiinni esimerkiksi tekemällä suunnitelma aktiivisen päivän jälkeiselle vapaa-ajalle. Vaikka pidätkin ihmisten kanssa työskentelystä, se kuluttaa energiaasi. Parhaimmillaan olet todennäköisesti silloin, kun sinulla on kokemus yhdessä olemisesta ja yhteisten tavoitteiden eteen työskentelystä – mutta niin, että itse työ on itsenäistä.

Miten suosit introversiota?

Kuten yllä kirjoitin, kukaan ei ole vain introvertti tai ekstrovertti – olemme kaikki molempia. Insights Discoveryn mallissa Jäänsinen» ja Ruohonvihreä» preferenssi ovat introverttejä ”värejä” ja profiilin itsearviointilomake mittaa sitä, missä järjestyksessä ja miten voimakkaasti suosit näitä. Riippuen antamistasi vastauksista ja väriesi järjestyksestä sekä voimakkuudesta», päästään kiinni siihen, miten paljon suosit introversiota.

Alla olevista kuvista näet, miten introversio levittyy Insights -ympyrälle lähes joka kolkkaan! Sinisellä ja vihreällä väritetyissä sijainneissa introvertti preferenssi nousee yhdeksi eniten suosimistasi ja tarvitsemistasi toimintatyyleistä. Muistathan, että myös muissa sijainneissa on Jäänsinistä ja Ruohonvihreää – näissä preferenssien käyttäminen vaatii kuitenkin tietoisempaa otetta.

Insights Discovery: Jäänsininen preferenssiInsights Discovery: Ruohonvihreä preferenssi

 

 

 

 

 

 

 


Syvemmät tiedot introversiosta ja omasta toimintatyylistäsi saat muun muassa Voimaa Tiimille! -valmennuksessa. Sen yhtenä tavoitteena on auttaa sovittamaan yhteen introversion ja ekstraversion tarpeita työyhteisön toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Esimiesvalmennuksissa opitaan, miten erilaiset toimintatyylit voidaan huomioida johtamisessa.

 

 

 

Insights Discovery -profiilisi väridynamiikka

Oman Insights Discovery -profiilisi väridynamiikka -sivu kertoo, miten hyödynnät eri preferenssejä työroolissasi. Käytämme kaikki preferenssejämme erilaisella voimakkuudella ja erilaisessa järjestyksessä. Työroolimme, työympäristömme ja kollegamme asettavat oman haasteen toimintatyylillemme – myös se näkyy  omassa Insights Discovery -profiilissasi. Kurkkaa tästä ohjeet oman väridynamiikkasi tulkitsemiseen!

Insights Discovery väridynamiikka

Jos oman Insights Discovery -profiilisi saamisesta on kulunut jo aikaa, olet muuttanut toimintaasi tai työympäristösi / -yhteisösi on muuttunut, profiilisi väridynamiikka on todennäköisesti hieman erilainen.

  • Miten arvelet väridynamiikan muuttuneen:
    • Minkä toimintatyylin ylläpitämiseen käytät enemmän energiaa? Miksi?
    • Minkä toimintatyylin ylläpitämiseen käytät vähemmän energiaa? Miksi?
  • Miten tämä näkyy itsellesi?
  • Miten toimintasi muuttuminen näkyy muille?

Jos oma profiilisi herättää kysymyksiä, otathan yhteyttä! Jos värit ovat päässeet hieman unohtumaan, kurkkaa karrikoidut kuvaukset täältä:

Ruohonvihreä preferenssi»
Jäänsininen preferenssi»
Tulenpunainen preferenssi»
Auringonkeltainen preferenssi»